Energiamurroksen onnistuminen määrittää Suomen teollisuuden kilpailukyvyn sekä koko energiasektorin huoltovarmuuden

Suomen energia-alalla on edessä isojen muutosten vuosikymmen, kun energiajärjestelmä uudistuu ja sähköistyy hiilineutraaliustavoitteiden käynnistämänä.   Sota Ukrainassa muutti hetkessä ja pysyvästi Euroopan energiakartan ja tulee kiihdyttämään muutosta entisestään.  Ilmastonmuutoksen hidastamisen lisäksi huomio kiinnittyy energiamurroksessa nyt huoltovarmuuteen ja energiaturvallisuuteen, omavaraisuuteen, energian hintaan ja teollisuuden kilpailukykyyn.

Sähkö on murroksen keskiössä ja sen käytön ennakoidaan kaksinkertaistuvan nykyisestä. Tällä hetkellä primäärienergiankäytöstämme sähköä on noin neljännes - kaikki muu on polttamista; yhä suurelta osin öljyä, kaasua ja hiiltä, fossiilista liikennettä, teollisuutta ja lämmitystä.  Lähes kaikesta fossiilisesta polttamisesta on päätetty luopua jo lähitulevaisuudessa ja   suurelta osin se tullaan korvaamaan päästöttömällä sähköllä. Tulevaisuudessa suoraa sähkönkäyttöä on yli puolet kaikesta energiankäytöstämme.

Sähkön tuotanto kulkee energiamurroksen eturintamassa. Valtaosa energia-alan investoinneista on kohdistunut päästöttömään tuotantoon, erityisesti tuuli- ja aurinkovoimaan. Investoidut summat ovat valtavia, toisaalta niillä korvautuu kallistuva fossiilinen polttoaine. Monin paikoin aurinko- ja tuulivoima on kaikkein edullisinta energiatuotantoa, mikä antaa vahvan pohjan energiamurrokselle ja tulevaisuuden kilpailukyvylle.  Suomessa edullista tuulivoimaa rakennetaan jo nyt ennätystahtiin. Tämä edullinen maatuulivoima – yhdessä ydin- ja vesivoiman sekä vahvojen siirtoyhteyksien kanssa - antaa meille selkeän edun tiheämmin asuttuun, nyt kaasuriippuvaiseen Keski-Eurooppaan.

Tulevaisuudessa vaihtelevan vaikeammin ennustettavan tuotannon osuus energiapaletista tulee olemaan joka tapauksessa valtava: tuotantokapasiteetin tehon osalta 2/3 ja tuotetun energian osalta yli 50%.  Haaste on, että aina ei tuule eikä aurinko paista. Olemme jo nähneet tilanteita, joissa tuotanto voi muutaman päivän sisällä laskea nollille ja nousta tehoennätykseen. Nykyisellä tuulivoimarakentamisen tahdilla meillä on jo vuosikymmenen lopulla 15 000 megawattia tuulivoimaa verkossa, Suomen nykyisen huippukulutuksen verran.  Tämän vaihtelun päivittäinen ja viikoittainen tasapainottaminen on tulevan energiajärjestelmän keskeinen haaste ja tuo mukanaan myös merkittävät sähkön hintavaihtelut.

Koska sähkön kulutuksen ja tuotannon on oltava reaaliajassa tasapainossa, tarvitsemme kyvyn varastoida hetkittäin ylimääräistä energiaa sekä myös kulutuksen joustoa.  Akut ovat hyödyllisiä lyhytaikaiseen varastointiin, mutta tarvitaan myös pidempiaikaista, päivittäistä, viikoittaista ja vuodenaikavaihtelut huomioivaa varastointia. Tätä tarjoavat pohjoismainen vesivoima, kotien lämpövaraajat ja kaukolämpöjärjestelmän ja sähköautojen akut sekä vihreän vedyn tuotanto.  Myös teollisuuden kulutuksen joustoja toivotaan, joskin mahdollisuudet siihen ovat olleet rajallisia. 

Suomi on sitoutunut hiilineutraaliuteen 2035, mikä tarkoittaa, että runsaan kymmenen vuoden kuluttua päästömme ovat samaa suuruusluokkaa kuin metsiemme kyky sitoa hiilidioksidia. Olemme hyvässä vauhdissa, mutta puhdasta sähköntuotantoa tarvitaan lisää. Tämän lisäksi kysynnän tulee sähköistyä: liikenteen, lämmityksen ja teollisuuden.  Suomen vahva sähkötekninen osaaminen mahdollistaa tässä myös uudet innovaatiot ja etumatkan kansainvälisessä kilpailussa. Jos ennakoidut ja tavoitellut muutokset toteutuvat, voidaan Suomen päästöjä leikata jopa 95 prosenttia 2050 mennessä.

Energiamurros ja sähköistyminen ovat jo käynnissä ja niiden edistämisellä kiire. Muutoksessa on hyvä muistaa, että teollisuus tekee investointipäätöksensä globaalitaloudessa pitkälti myös sen perusteella, missä puhdas energia on edullista ja saatavuus turvattu ympäri vuoden. Energiajärjestelmän ja kulutuksen joustavuus sekä kyky varastoida energiaa ratkaisevat huoltovarmuuden. Loppujen lopuksi energiamurroksen onnistuminen määrittää koko Suomen ja Suomen teollisuuden kilpailukyvyn.  

Matti Vaattovaara

Toimitusjohtaja

Hitachi Energy Finland Oy