Choose your region and language

Go

Menu

Web Story Finland 11-05-2022

4 min read

Energiamurros haastaa verkkoyhtiöitä vielä pitkään

Kuvassa Hitachi Energyn myyntipäällikkö Pertti Välimaa ja Herrfors Nät-Verkko Oy Ab:n toimitusjohtaja Kristian Finell.
Kuvassa Hitachi Energyn myyntipäällikkö Pertti Välimaa (vas.) ja Herrfors Nät-Verkko Oy Ab:n toimitusjohtaja Kristian Finell.

Vaihtelevan uusiutuvan tuuli- ja aurinkovoiman osuus sähköntuotannossa kasvaa, samoin kasvukäyrällä on sähkön kulutus. Sähköverkko on tässä eloisassa yhtälössä kiinteä, joustamaton pala. Sen on silti osaltaan varmistettava, että Suomessa riittää kohtuuhintaista ja laadukasta sähköä.

Teollisuus, lämmitys ja liikenne sähköistyvät hyvää vauhtia samalla, kun polttomoottorit ja kattilat jäähtyvät.

”Sähkö on yhä selvemmin yhteiskuntamme selkäranka, ja myös vaatimukset sähkön laadun ja toimitusvarmuuden suhteen lisääntyvät. Samalla kasvavat laatuun ja toimitusvarmuuteen liittyvät haasteet, joita erityisesti hajautettu tuuli- ja aurinkovoimatuotanto tuovat”, sanoo Hitachi Energyn myyntipäällikkö Pertti Välimaa.

Herrfors Nät-Verkko Oy Ab:n toimitusjohtaja Kristian Finell osallistuu energiamurroksen edistämiseen Pohjanmaalla. Herrforsin alueverkko kostuu 110 kilovoltin voimalinjoista, jotka ulottuvat Vaasasta Kokkolaan, ja yhtiö palvelee myös Ylivieskan seutua Pohjois-Pohjanmaalla. Lisäksi yhtiöllä on samoilla seuduilla jakeluverkkoja.

”Aurinkosähkön määrä tuplaantuu jakeluverkossamme melkein joka vuosi, mutta sen määrä on yhä pieni. Tuulivoiman merkitys on suurempi ja se kasvaa nopeasti. Tuulipuistot haastavat varmasti verkon suojauksen ja sähkön laadun uudella tavalla lähivuosina”, Finell summaa. 

Tulevaisuudessa asiantuntijat saavat päätöksenteon
tueksi yhä enemmän dataa, Pertti Välimaa Hitachi Energystä sanoo.

Suurkuluttajat tärkeimpiä säätäjiä

Koska sähkötekniikan perusta pysyy ennallaan, sähkön tuotanto ja kulutus on pidettävä tasapainossa joka hetki, kuten tähänkin asti.

”On yhä tärkeämpää, että sähköverkoissa on suurkuluttajia, jotka ovat valmiita tiettyä korvausta vastaan tiputtamaan omaa kulutustaan esimerkiksi silloin, kun ei tuule”, Finell sanoo.

Kotitalouksien kulutusta hän ei pidä yhtä merkittävänä kysyntäjouston lähteenä, mutta toivottaa kuitenkin tervetulleeksi uudet toimijat, jotka kokoavat esimerkiksi sähköautoja lataavista kuluttajista suuria joustavia joukkoja.

Finell ja Välimaa arvelevat, että satunnaisiin tuotannon tai kulutuksen piikkeihin voisi purra myös jakeluverkon pienehkö akkuvarasto.

”Akut eivät sovi pitkän ajan energianlähteeksi, mutta niillä voi tarjota nopeaa taajuustukea, jolla saadaan säilytettyä verkon vakaus”, Välimaa sanoo.

Jakeluverkoissa digitalisointi on jo pidemmällä, mutta dataa hyödynnetään varmasti yhä enemmän myös alueverkoissa ja verkon tilaa aletaan seurata reaaliaikaisesti, Kristian Finell Herrfors Nät-Verkosta sanoo.

Kohti varttitasetta ja tehoperusteista siirtohintaa

Jotta sähköjärjestelmä voi joustaa ja motivoida kuluttajia joustamaan, tarvitaan yhä tarkempaa kulutuksen seurantaa. Kymmenkunta vuotta sitten uuden ratkaisun tarjosi etäluettava digitaalinen sähkömittari, joka korvasi mekaanisen, kerran vuodessa luettavan sähkömittarin. Ensi vuonna vuorossa on koko Euroopan markkinoilla siirto tunnin välein saadusta kulutustiedosta vartin väleihin, niin sanottuun varttitaseeseen.

”Tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää se, milloin kuluttaja kuluttaa ja kuinka paljon, eikä se paljonko hän kuluttaa yhteensä”, Finell sanoo. Hän kertoo kuulemastaan tulevaisuuden skenaariosta, jossa kaikki sähkö tuotetaan tuulella, auringolla tai vedellä, sähkön hinta laskee lopulta nollaan ja kuluttaja maksaa vain tehosta, siis korkeimmasta kulutuspiikistään, johon hän haluaa varautua. Finell ei usko näkevänsä energian pysyvää nollahintaa, mutta tehoperusteisen hinnoittelun hän odottaa kyllä leviävän suomalaiseen sähkönsiirtoon.

Dataa päätöksenteon tueksi

Tuuli- ja aurinkovoima tuovat haasteita tehotasapainon ohella verkkotöihin. Alueverkkoon on perinteisesti suunniteltu vaihtoehtoisia siirtoreittejä kunnossapitoa ja häiriötilanteita helpottamaan. Finell arvelee, että tulevaisuudessa reittejä joudutaan punnitsemaan tarkemmin kuin koskaan, koska lähes joka reitille osuu väistämättä tuulipuisto tai muutama aurinkovoimala, joiden tuotantoa on rajoitettava esimerkiksi verkkoa korjattaessa.


”Tulevaisuudessa asiantuntijat saavat päätöksenteon tueksi yhä enemmän dataa, jonka avulla he voivat optimoida esimerkiksi sähkönsiirron keskeytyskustannuksia, kun verkkoa huolletaan, korjataan tai rakennetaan”, Välimaa kertoo.

”Jakeluverkoissa, joissa asiakkaita on paljon, digitalisointi on jo pidemmällä, mutta dataa hyödynnetään varmasti yhä enemmän myös alueverkoissa ja verkon tilaa aletaan seurata reaaliaikaisesti”, Finell sanoo.

Välimaan mukaan tarjolle tulee myös yhä parempia palveluja sähkönsiirron hiilijalanjäljen laskemiseen.

”Me tiedämme, miten olemme tuottaneet omat tuotteemme, mutta aiomme ottaa huomioon myös kaikki muut sähköverkon komponentit ja niiden hiilijalanjäljet”, Välimaa sanoo.

Uudet säännöt verkonrakentajille

Tänä vuonna verkonrakentajia kiinnostaa sähköverkon komponenteissa aivan erityisen paljon niiden hinta. Samalla kun alumiinin, kuparin ja monien muiden materiaalien hinnat kipusivat poikkeuksellisen korkealle tasolle, Energiavirasto yllätti verkkoyhtiöt laskemalla suoritteiden ja komponenttien laskennallisia hintoja kesken valvontakautta vuosiksi 2022 ja 2023. Näiden hintojen avulla lasketaan verkon arvo, joka puolestaan toimii kuluttajilta laskutettavien siirtohintojen perustana.

”Verkkoyhtiön tuotto perustuu siihen, että pystymme rakentamaan verkkoa laskennallisia arvoja halvemmalla. Nyt siitä tulee erittäin vaikeaa. Energiaviraston tekemä muutos aiheuttaa sen, että säävarman verkon rakentaminen väistämättä hidastuu”, Finell sanoo.

Finellin mukaan Herrfors on onneksi jo pitkällä säävarman verkon rakentamisessa, joten tahtia on varaa hidastaakin etenkin, kun Energiavirasto antoi tehtävälle kahdeksan vuotta lisäaikaa.

”Minusta säävarma verkko olisi kyllä kannattanut rakentaa hyvällä vauhdilla valmiiksi vuoteen 2028 mennessä, kuten oli alun perin tavoitteena”, Finell toteaa.