Choose your region and language

Go

Menu

Blog Post Finland 09-09-2020

3 min read

Mistä myötätuulta Suomen merituulivoimalle?

Windmills Copenhagen Denmark

Merituuli edustaa vain pientä osaa maailman energiahuollosta. Tilanne on kuitenkin muuttumassa nopeammin kuin uskommekaan. Merituulivoiman teknologinen kehitys ja sen mukana kustannusten aleneminen avaavat valtavat markkinat. Merituuli on mahdollisuus myös Suomelle.

Merituulella odotetaan olevan tärkeä rooli EU:n Green Deal -sopimuksessa. Euroopan komission merituulistrategialta, joka julkaistaan ​​lokakuussa 2020, odotetaan paljon. EU:n alustavana visiona on tuottaa 450 gigawattia (GW) merituulivoimaa 2050, kun määrä nyt on 29 GW maailmanlaajuisesti. 450 GW edustaisi Euroopan energiantarpeesta arviolta 20-25%. Vision kunnianhimo juontaa juurensa EU:n tavoitteesta olla hiilineutraali 2050. Tuon tavoitteen saavuttamisessa merituulella odotetaan olevan tärkeä rooli. Riskienhallintayhtiö DVN LG arvioi tuulivoiman osuudeksi vuonna 2050 maailmanlaajuisesti 30%, josta 40% on merituulivoimaa. Huikea tavoite, mutta ei mahdoton.

Merituuli ei ole enää pieni markkina, kuten se oli vielä vuosikymmen sitten. Nykyisin se työllistää maailmanlaajuisesti tuhansia. Toistaiseksi suurin osa kehityksestä on tapahtunut Pohjanmerellä, mutta kasvua on jo nähtävissä muillakin merialueilla.

Merituulipuistoja on rakennettu vuosikymmenien ajan. Miksi juuri nyt rakentamisen kasvun nähdään kiihtyvän? Tärkein syy on merituulen parantunut kilpailukyky suhteessa muihin energialähteisiin. Tulevina vuosina tilanne paranee entisestään kustannusten yhä laskiessa.

Merituulivoiman kilpailukykyä kasvattavat:

Kehityksen ei nähdä pysähtyvän. Merituulivoiman hintataso on liikkunut tasolla 60 dollaria / MWh. Alimmillaan kauppahinta on ollut 47 dollaria / MWh. Vielä ei olla aivan maatuulivoiman tasolla, mutta sitä lähestytään vauhdilla.

Merituulipuistojen rakentamista kiihdyttävät myös kelluvat merituulipuistot. Niiden myötä avautuu uusia syvempiä merialueita hyödynnettäviksi. Nykyisenkaltaisten kiinteästi asennettavien turbiinien syvyys on enimmillään noin 60 metriä. Kelluvat turbiinit mahdollistavat tuulipuistojen rakentamisen syvemmille vesille, missä tuuli puhaltaa voimakkaammin ja turbiinin kapasiteettikertoimet ovat huomattavasti korkeampia. Kelluvia merituulipuistoja on koetarkoituksissa maailmalla kymmeniä. Niiden kustannusten laskua ohjaavat samat yllä mainitut tekijät.

Merituulivoima kohtaa myös haasteita. Energia-, ympäristö-, meri- ja lupa-asiat vaativat yhteistä kokonaisvaltaista lähestymistä. Yksi keskeisimmistä haasteista on merialueiden käyttö. Siitä on sovittava ja alueita varattava merituulivoimalle. Tuulipuistot on suunniteltava merelle siten, että vilkas meriliikenne ja virkistyskäyttö eivät häiriinny. Siirto- ja jakeluverkkokapasiteetin saatavuuden varmistaminen on aloitettava useita vuosia ennen merituulipuistoprojekteja. Keskitetyillä HVDC-alustaratkaisulla, jotka mahdollistavat useiden merituulipuistojen liittämisen yhteen pisteeseen, rajoitetaan kaapelikäytävien määrää rantaan ja poistetaan monimutkaisia lupakäsittelyjä. Suunnittelupöydällä olevien maiden välisten yhdysjohtojen käyttöä merituulivoimassa olisi hyödynnettävä.

EU:n direktiivien ja kansallisen lainsäädännön menettelyjen yksinkertaistaminen on oltava strategian ytimessä, jotta vältetään hankkeiden viivästykset ja mahdollistetaan merituulivoiman kasvu. Merituuli tarvitsee kehittyäkseen tukea ja yhteistyötä. Yhteistyöllä taklataan haasteet ja luodaan pohja 2020-luvun merituuliprojekteille.

Haasteet Suomessa

Peilattaessa Suomen tilannetta esimerkiksi Pohjanmerelle olosuhteemme ovat erilaiset. Siitä huolimatta Suomen merialueilla on valtavat mahdollisuudet merituulivoimalle. Suomen merialueiden matalat ja kovapohjaiset rannat ovat erinomaisen otollisia merituulelle. Haasteena on merituulivoiman selviytyminen jäisen meren olosuhteista. Nykyisillä turbiinitehoilla rakennettavan laajan mittakaavan merituulivoimapuiston vuosituotanto nousee helposti 5 prosenttiin Suomen sähkön vuosituotannosta ja noin 25 prosenttiin Olkiluoto 3:n tuotannosta.

On selvää, että merituulen hinta ja sähkön hintakehitys ohjaavat merituuli-investointeja. Keskeistä on myös aloittaa suunnittelu Suomen siirtoverkkoyhteyksistä tukemaan merituuli-investointeja. Nykyiset siirtoyhteydet kulkevat lähellä rannikkoa, mutta tarkastelu niiden riittävyydestä on tarpeen. Merituulivoimalat voisivat myös toimia osana siirtoyhteyksiä Ruotsin, Suomen ja Viron välillä. Säästöjä syntyisi maiden välisten sähkön siirtoyhteyksien rakentamisesta, jos yhteys samalla palvelisi merituulivoiman liittämistä sähköverkkoon. Merituulivoiman rakentaminen lähelle etelän kulutuskeskuksia vähentäisi siirtoyhteyksien rakentamista ja olisi kansantaloudellisesti kestävämpää. Monissa tuulivoimahankkeissa Puolustusvoimat ei ole ollut myötämielinen rakentamiselle. Varmasti tässäkin yhteispelillä löydettäisiin ratkaisuja, jossa Puolustusvoimat myös hyötyisi merituulihankkeista. Merialueiden käytössä Suomessa ollaan pääsemässä yhteisymmärrykseen. Suunnitelma valmistuu 2021 alkupuolella.

Kuten jo yllä totesin, merituulihankkeet vaativat kansallista yhteistyötä ja tukea yhteiskuntamme monella osa-alueella. Toimijoilta vaaditaan sinnikkyyttä ja halua viedä yhteiskuntaamme kohti kestävämpää tulevaisuutta. Merituulivoima on tehokkain ratkaisu tiellä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa.

Yhteydenotto

Juha Muhonen
+358 50 334 3520