Fingridille kaasueristeinen sähköasema Imatrankosken kansallismaisemaan
Features | Finland | 24.08.2020 | 3 min read
Features | Finland | 24.08.2020 | 3 min read
Suomen kantaverkon ensimmäinen sähköasema sijaitsee Imatrankosken rannalla. Sen kautta on Vuoksen kuohujen tuottama sähkö ajettu valtakunnan verkkoon jo 1920-luvulta saakka. Tänä päivänä sähköasema on verkossa merkittävä solmukohta ja osa Venäjältä tulevasta tuontisähköstä kulkee sen kautta.
90-vuotisjuhliaan vuonna 2019 viettänyt kantaverkkoyhtiö Fingrid päätti uusia Imatrankosken vanhan, vuosikymmenten varrella moneen otteeseen laajennetun ja remontoidun ilmaeristeisen kytkinkentän ja korvata sen kaasueristeisellä sisäkytkinlaitoksella.
”Hitachi ABB Power Grids valikoitui kaasueristeisen kojeiston toimittajaksi kilpailutuksen perusteella”, kertoo Fingridin projektipäällikkö Jarmo Henttinen.
14-kenttäinen GIS-kojeisto (gas insulated switchgear) asennettiin keväällä 2020. Lisäksi Hitachi ABB Power Grids toimitti sähköasemalle ja Imatrankosken vesivoimalalle modernin ohjaus- ja suojausjärjestelmän.
Kaasueristeisellä kojeistolla monia etuja
Kaasueristeinen kojeisto vie tilaa vain kolmasosan ilmaeristeiseen verrattuna, koska rikkiheksafluoridi on ilmaa kolme kertaa tehokkaampi eriste. GIS-kojeisto on käytännössä huoltovapaa, joten huoltamiseen käytetty aika ja raha säästyvät.
Imatrankoskelle toimitettu kaksikiskorakenne nostaa myös sähköaseman käyttövarmuuden uudelle tasolle. Tuplavarmistuksen lisäksi kaksikiskorakenne sallii mahdollisuuden tasata kuormia tarvittaessa.
”Kertainvestointina GIS-laitos on toki hintavampi kuin ilmaeristeinen, mutta 50 vuoden teknisellä käyttöiällä elinkaarikustannukset ovat maltilliset ja kilpailukykyiset”, projektipäällikkö Eetu Sällinen Hitachi ABB Power Gridsistä sanoo.
Visuaalisesti upea kokonaisuus
Koska Imatrankosken sähköasema on historiallinen ja se sijaitsee virallisesti suojellussa kansallismaisemassa, uusi sähköasemakokonaisuus suunniteltiin yhteistyössä museoviraston ja kunnallisten viranomaisten kanssa. Keskeisestä ja näkyvästä sijainnista johtuen myös sen ulkonäköön panostettiin tavanomaista enemmän.
”On hyvin poikkeuksellista, että sähköasemat ovat arkkitehtien suunnittelemia, mutta tässä se katsottiin aiheelliseksi. Kokonaisuus on todella hieno. Itse rakennuksen julkisivuun on ladottu ilmava, mutta ryhdikäs siksak-pinta tanskalaisista käsin lyödyistä tiilistä. Kun rakennus on valaistu, valo kajastaa kauniisti tiilikerrosten välistä ”, projektipäällikkö Jarmo Henttinen Fingridiltä kertoo.
Arkkitehtitoimisto suunnitteli myös rakennuksen kylkeen rakennetun näyttävän pylväikkömäisen voimajohtoportaalin.
”Sähkökaapelit nousevat ylös portaaliin ja jatkuvat siitä ilmassa kulkevina korkeajännitejohtoina eteenpäin niin idän kuin lännenkin suuntaan”, Henttinen kertoo.
Viimeistelty visuaalisuus yltää myös asemalla käytettyyn teknologiaan. Hitachi ABB Power Grids toimitti GIS-kojeistokokonaisuuden Fingridin graafisen ohjeiston mukaisessa punaisen sävyssä.
Projektinhallinnan haasteissa koronalisää
Sähköasemaprojekti oli alun perinkin haastava, sillä asema on ollut koko uusimisprosessin ajan normaalisti käytössä. Käytännössä uutta sähköasemaa on rakennettu vaiheittain vanhan rinnalle. Sähköaseman lähdöt on täytynyt kääntää vanhasta uuteen yksi kerrallaan ja vanha ilmaeristekenttä voidaan purkaa vasta, kun kaikki lähdöt on käännetty.
Korona toi lisäjännitystä projektin aikatauluun, joka oli lyöty lukkoon jo suunnitteluvaiheessa 2,5 vuotta aiemmin.
”Yksi sähköaseman 14 lähdöstä palvelee paikallista, sähköintensiivistä teollisuuslaitosta, ja sen kaapelin kääntö uuteen sähköasemaan oli ajoitettu kyseisen tehtaan vuosiseisakkipäiviin”, Fingridin Henttinen taustoittaa.
GIS-kojeistot valmistetaan Saksassa ja Hitachi ABB Power Gridsin sikäläinen erikoisasiantuntija tulee GIS-projekteissa aina huolehtimaan suurjännitetestauksesta ennen kojeiston käyttöönottoa. Koronan aiheuttamasta poikkeustilasta huolimatta suurjännitetestaus onnistuttiin tekemään, onneksi.
”Hitachi ABB Power Grids lennätti Saksasta miehen, joka oli ensin karanteenissa kaksi viikkoa. Hän tuli sitten päiväksi Imatralle hoitamaan oman työnsä ja lensi takaisin Saksaan kahden viikon karanteeniin”, kertoo Henttinen.
Jos kaapelien kääntö ei olisi onnistunut suunnitellussa aikaikkunassa, projekti olisi siirtynyt vuodella eteenpäin, seuraavan vuoden seisakkipäiviin. Force majeure -tilanteessa tämä olisi ollut myös sopimusteknisesti mahdollista.
”Arvostamme todella paljon, että yhteistyökumppanimme keksi hienosti keinot hoitaa hommat maaliin asti”, Henttinen kiittää.
Tiesitkö tämän?
Imatrankosken sähköasema