Features | 14.02.2023 | 4 min read
Hitachi Energyn projektiryhmä sai Fingridiltä täydet pisteet Tammiston sähköaseman haastavasta uudistuksesta. ”Tämän paremmin tätä ei olisi voinut tehdä”, toteaa Fingridin projektipäällikkö Jarmo Henttinen.
Vantaan Tammistossa sijaitseva sähköasema on Fingridin ylläpitämän kantaverkon keskeinen solmupiste. Suomen kantaverkon sähköasemien joukossa Tammisto on todellinen jättiläinen.
”Tämän aseman läpi menee vuosittain sähköenergiaa noin 1,3 TWh. Se on 2–3 prosenttia kaikesta Suomessa siirretystä sähköstä”, kertoo Fingridin projektipäällikkö Jarmo Henttinen.
Tammiston uudistettu sähköasema kytkee Helsingin ja Vantaan kiinni kantaverkkoon. Toinen liityntäpiste sijaitsee Länsisalmessa.
Miehittämättömässä, uutuuttaan kiiltävässä valvomossa voi edelleen aistia vienon maalintuoksun. Ikkunasta näkyvät kauppakeskus Jumbon vieressä sijaitsevat 400 kV:n voimajohdot, jotka syöttävät tehoa sähköaseman päämuuntajille. Sieltä lähtevät 110 kV:n johdot kulkevat uudisrakennuksen kytkinlaitoksen läpi kohti jakelusähköasemia eri puolille Helsinkiä ja Vantaata.
Projektipäällikkö Jarmo Henttinen Fingridiltä.
Kun Fingrid teki investointipäätöksen käyttöikänsä päähän tulleen 110 kV:n sähköaseman uusimisesta, näkymää hallitsi täysmittaisen jalkapallonkentän kokoinen avokytkinlaitos. Nyt se on jyrätty maan tasalle, ja kentän laidalla seisoo suomalaisen teollisuusarkkitehtuurin uusin helmi. Uudisrakennus kätkee sisäänsä uuden kaasueristeisen kytkinlaitoksen, joka turvaa tulevina vuosikymmeninä pääkaupunkiseudun sähkönsaantia.
Kytkinlaitos on kuin kodin sulaketaulu, mutta jättikoossa. Jos jokin eri kaupunginosia syöttävistä johtoyhteyksistä vikaantuisi, olisivat suojalaitteet valmiina toimintaan.
”Jos suojareleet havaitsevat virran nousun, kytkinlaitoksen suojalaitteet erottavat linjan muusta järjestelmästä”, Henttinen selvittää.
”Tämä kaikki tapahtuu muutamassa kymmenessä millisekunnissa”, lisää projektin kokonaisvastuun kantanut Hitachi Energyn Eetu Sällinen.
Kun Fingrid teki investointipäätöksen käyttöikänsä päähän tulleen 110 kV:n sähköaseman uusimisesta, näkymää hallitsi täysmittaisen jalkapallonkentän kokoinen avokytkinlaitos. Nyt se on jyrätty maan tasalle, ja kentän laidalla seisoo suomalaisen teollisuusarkkitehtuurin uusin helmi. Uudisrakennus kätkee sisäänsä uuden kaasueristeisen kytkinlaitoksen, joka turvaa tulevina vuosikymmeninä pääkaupunkiseudun sähkönsaantia.
”Hitachi Energy sai tästä hankkeesta täydet pisteet. Tämän paremmin tätä ei olisi voinut tehdä.”
Tammiston sähköaseman täyssaneeraus oli haastavuudessa omaa luokkaansa.
”Suurin haaste Tammistossa olivat vanhat rakenteet ja järjestelmät. Vanhalla kytkinkentällä ja lähes koko aseman alueella meni ilmajohtoja ristiin rastiin. Työn suunnittelu oli vaativaa, koska lähelle jännitteisiä osia ei voinut mennä”, Eetu Sällinen kertoo.
Kun reilun 17 miljoonan euron investointi sai vihreää valoa vuonna 2019, oli Fingridin lähettämän tarjouspyynnön liitteenä myös tarkka keskeytysaikataulu. Sähköntoimituksen keskeytysajat loppuvuodelle 2022 oli lyöty lukkoon Helen Sähköverkkojen, Vantaan Energian Sähköverkkojen ja Carunan kanssa päivälleen jo kolme vuotta etukäteen.
”Se määritti pitkälti koko projektin aikataulun. Tämä vaati todella tarkkaa aikataulutusta ja työnsuunnittelua”, Eetu Sällinen kertoo.
Lisää vaikeusastetta toi Uudenmaan koronasulku.
Kun Hitachi Energy voitti tarjouskilpailun, oli projektipäällikkö Sällisellä ratkaistavana melkoinen palapeli. Projektin yhteydessä uusittiin myös viereisen 400 kV:n sähköaseman suojaus- ja ohjausjärjestelmä.
”Myös sen uusiminen kenttä kerrallaan oli tarkkaa. Siinä piti tehdä turvallisuus- ja käyttövarmuusmielessä kaikki oikein”, Eetu Sällinen kertoo.
”Kun vanhoja järjestelmiä uusitaan, niin aina tulee yllätyksiä vastaan”, Henttinen lisää.
Esimerkiksi suunnitelmien pohjana toimineet vanhat piirustukset eivät aina vastanneet todellisuutta, sillä sähköasemalla oli vuosikymmenten kuluessa tehty korjauksia ja muutoksia. Tämä tarkoitti monien käytännön ongelmien ratkaisemista paikan päällä. Tässä korvaamattomana apuna oli kohteen pääsuunnittelijana toiminut Hitachi Energyn Johnny Haga. Hän oli tuttu näky Tammiston työmaalla asentajien tukena tulkitsemassa nippua piirustuksia ja tekemässä päätöksiä siitä, miten edetä pulmatilanteissa. Korvaamattomana tekijänä oli myös projektin pääkoestaja Jani Niemistö, joka oli vastuussa järjestelmän koestamisesta ja käyttöönotoista.
Projektipäälliköt Tammiston sähköasemauudistuksen takana, Hitachi Energyn Eetu Sällinen (oik) ja Fingridin Jarmo Henttinen, ihastelevat tammikuussa 2023 aikaansaannoksiaan.
Hitachi Energyn projektiryhmä pääsi työmaalle kojeistoasennuksiin heinäkuussa 2021, kun rakennusurakoitsija oli saanut oman osuutensa valmiiksi. Parhaimmillaan työmaalla oli kaikkiaan useita kymmeniä aliurakoitsijan asentajia ja Hitachi Energyn omaa väkeä johtamassa työmaata, tekemässä järjestelmämuutoksia ja -testejä ja koordinoimassa töitä tontilla olleen voimajohtourakoitsijan kanssa.
Keväällä 2022 alkoivat ennakolta suunnitellut keskeytykset, kun eri puolille Helsinkiä ja Vantaata lähtevät johtoyhteydet liitettiin yksi kerrallaan uuteen kytkinlaitokseen. Hankkeen luovutuspalaveri pidettiin kaksi päivää ennen joulua.
Sopimukseen kirjatussa keskeytysaikataulussa ei ollut lainkaan väljää. Kun edellinen johtokeskeytys päättyi perjantaina, seuraava alkoi maanantaina. Sovitussa aikataulussa pysyttiin päivälleen.
”Olihan tämä todella esimerkillinen onnistuminen. Kaikki suunnittelu, rakentaminen ja laitetoimitukset saatiin osumaan sovittuun aikatauluun”, Jarmo Henttinen kehuu.
Nappisuorituksesta kertoo myös Fingridin antama pisteytys työmaidensa urakoitsijoille tulevia projekteja silmälläpitäen.
”Hitachi Energy sai tästä hankkeesta täydet pisteet. Tämän paremmin tätä ei olisi voinut tehdä”, Henttinen kertoo.
Vantaan Tammistossa sijaitseva sähköasema on Fingridin ylläpitämän kantaverkon keskeinen solmupiste. Sen läpi menee vuosittain sähköenergiaa noin 1,3 TWh, mikä on 2–3 prosenttia kaikesta Suomessa siirretystä sähköstä. Kaasueristeiset sisäkytkinlaitokset säästävät kaupunkien kallista tonttimaata ja parantavat merkittävästi käyttövarmuutta.
Verkkoaidalla eristetyt, taivasalle rakennetut avokytkinlaitokset vähenevät tulevaisuudessa. Nykyisin rakennetaan yhä useammin kaasueristeisiä sisäkytkinlaitoksia, jotka säästävät kaupunkien kallista tonttimaata.
Koska Tammiston 110 kV:n sähköaseman piti toimia koko uudistusprojektin ajan, sijoitettiin uusi kaasueristeinen asema olemassa olevan aseman viereen. Näin uusi 110 kV:n sähköasema voitiin rakentaa täysin käyttövalmiiksi vanhan kytkinkentän vierelle, ennen johtokeskeytyksiä.
”Ilmaeristeisen kojeiston uusiminen olisi ollut hidasta ja vaarallista. Silloin meillä olisi ollut yksi johto aina kuukauden tai kaksi ilman sähköä, nyt selvisimme viikon keskeytyksellä johtoa kohden”, Henttinen kertoo.
Samalla laitoksen käyttövarmuus parani huomattavasti.
”Avokentät vaativat enemmän huoltoa, koska laitteistot ovat säiden armoilla.”
Tammiston sähköasemauudistus on osa Fingridin mittavaa kantaverkon kehittämishanketta. Pohjanmaan kasvava tuulituotanto sekä Pohjois-Suomen ja Ruotsin vesivoimatuotanto pitää siirtää luotettavasti kasvavien kaupunkiseutujen kulutukseen. Pääkaupunkiseudun sähkönkulutus on kasvussa, mutta samaan aikaan seudun sähköomavaraisuus vähenee, kun kivihiilellä toimivia yhteistuotantolaitoksia ajetaan alas.
Juuri nyt Fingridillä onkin käynnissä ennätyksellinen sähköasemaprojektien vyöry. Seuraavien 10 vuoden kuluessa käynnissä on noin 100 sähköasemahanketta, uudisrakennuksista laajennuksiin ja perusparannuksiin. Tammiston sähköaseman uuden kojeiston käyttöikä on 40 vuotta, joten seuraava uudistus on siellä ajankohtainen vasta joskus 2060-luvulla.
Projektipäällkikkö Eetu Sällinen Hitachi Energyltä.
Projektipäällikkökaksikon edellinen yhteinen projekti, Imatran sähköaseman uudistus, oli sekin suuri menestys. Imatrankosken kansallismaisemaan nousseen sähköaseman arkkitehtuuri voimalinjoineen on ennättänyt kerätä useita kansainvälisiä palkintoja.
Todennäköisesti tiet kohtaavat myös jatkossa, sillä Hitachi Energy on pärjännyt hyvin tarjouskilpailuissa.
”Me hallitsemme sähköasemien koko elinkaaren. Kojeistot tulevat omilta tehtailtamme ja meillä on vahva projekti- ja huolto-organisaatio”, Eetu Sällinen kertoo.
