Glasgow'n kokous sinetöi Suomen teollisuuden suunnan, puhdas sähkö on kilpailukyvyn perusta

Suomi on energiaintensiivinen maa.  Asumme kylmässä pohjolassa, etäisyydet ovat pitkiä, teollisuutemme energiaintensiivistä ja yhteiskuntamme vauras.  Energian riittävyys, toimitusvarmuus ja kustannustaso ovat Suomen elinkeinoelämälle, kilpailukyvylle ja elintasollemme ratkaisevan tärkeitä.  Ilmastonmuutoksen myötä, myös energian päästöttömyys on välttämätöntä. Samalla se on merkittävä kilpailutekijä. 

Eurooppa ja koko muu maailma on aidosti sitoutunut päästöttömyyteen. Glasgow'n COP26-kokouksen keskeinen päämäärä oli sopia toimenpiteistä, joilla rajoitetaan ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen. Suomen tavoite on hiilineutraalius vuonna 2035.  

Historiallisen energiamurroksen eteneminen on nähtävissä kaikkialla. Muutos on käynnissä. Monet autonvalmistajat lopettavat fossiilisten polttomoottoriautojen valmistamisen 2035. Hiilineutraalin teräksen käyttöä halutaan vauhdittaa.  Hiilen polttaminen loppuu, päästörajoitukset ja päästökaupan nousevat kustannukset pakottavat muutoksiin, komissio valmistelee hiilitulleja.  Myös kuluttajien valinnat ohjaavat yhä voimakkaammin kehitystä.  Yritykset ovat sitoutuneet oman tuotantonsa ja tuotteidensa päästöjen vähentämiseen, vastuullisen sijoittamisen ESG-kriteerit ohjaavat rahoitusta yhtiöihin, jotka edistävät puhdasta siirtymää.

Tällä hetkellä sähkön osuus on vain 24 % primäärienergiastamme. Muusta energiankäytöstä suurin osa on yhä fossiilista polttamista.  Päästöjen vähentämistoimista kaikkein merkittävin on energian sähköistäminen.  Fossiilinen energia tullaan korvaamaan puhtaalla sähköenergialla eli tuuli-, aurinko- ja ydinvoimalla. Vesivoiman rooli korostuu paitsi energianlähteenä myös keskeisenä joustoresurssina tuulivoiman vaihdellessa.    Hiilineutraaliustavoitteiden saavuttaminen edellyttää sähkön osuuden kasvattamista 50–60 prosenttiin primäärienergiasta.  

Puhtaan sähköenergian tuotannossa muutos on jo käynnissä.  Tällä hetkellä sähkön tuotannostamme jo 85 % on hiilidioksidivapaata.  Energian sähköistyminen edellyttää kuitenkin sähkön tuotannon lähes kaksinkertaistumista tulevien vuosikymmenten aikana. Kaikkein nopeinta kasvu tulee olemaan tuulivoimassa.  Uutta tuulivoimaa rakennetaankin jo nyt 1000 MW vuosittain. Valmistelun alla on peräti 100 000 MW tuulivoimakapasiteettia, moninkertaisesti yli Suomen ennakoidun tarpeen.  Kaikki hankkeet eivät toki toteudu, mutta luku kuvaa uusiutuvan energian valtavia mahdollisuuksia Suomessa.  Myös uusi ydinvoimakapasiteetti lisää päästötöntä sähköntuotantoa ja tarvittavaa perusvoimaa.

Jotta saatavilla oleva päästötön sähköenergia voidaan hyödyntää, myös energian kulutuksen on sähköistyttävä.  Liikenteen päästöt pienenevät olennaisesti sähköautojen myötä, vuosikymmenen sisällä valtaosa uusista autoista on sähköautoja.  Kiinteistöjen lämmityksessä, myös kaukolämmössä, sähkön ja lämpöpumppujen rooli on ratkaiseva.  Suurin sähköistymisen tarve on teollisuudessa.  Motivan teettämän arvion mukaan noin 80 % hiilineutraalin sähkön kulutuksen kasvusta tapahtuu teollisuudessa, erityisesti teknologia- ja kemianteollisuudessa.   Sähköistyminen tapahtuu joko suoraan, tai vihreän, sähköllä tuotetun vedyn avulla.   Sähkö on puhdasta energiaa ja tämän lisäksi sähköistyminen parantaa energiatehokkuutta.  Sähköauton hyötysuhde on noin 90 %, polttomoottoriauton noin 30 %.  Lämpöpumpuissa hyötysuhde on noin 200–300 %.

 Käynnissä olevat investoinnit vihreään siirtymään ovat valtavia, kansainvälisesti IEA:n (International Energy Agency) arvion mukaan tarve on 3–4000 miljardia dollaria vuosittain!  Myös Suomen investoinnit ovat merkittäviä.  Yksin tuulivoimaan investoidaan vuosittain yli miljardi euroa.  Vielä merkittävämpiä ovat investoinnit puhtaan energian käyttöön.  Vihreä siirtymä on luonut valtavan, voimakkaasti kasvavan markkinan puhtaan energian teknologialle.

Suomen energiajärjestelmän puhtaus ja lisääntyvä uusiutuvan energian kapasiteetti houkuttelevat myös uutta, energiaintensiivistä teollisuutta.  Jo nyt, datakeskukset ovat merkittävä uusiutuvan sähkön käyttäjä ja hukkalämmöllään samalla kaukolämmön tuottaja.  Suomeen syntyvä akkuteollisuus on energiaintensiivistä ja yksi keskeisistä syistä sijoittumiselle on kohtuuhintaisen, puhtaan sähköenergian saatavuus.  Vihreän vedyn tuotanto on uusi, potentiaalisesti erittäin merkittävä teollisuudenala.  Teollisuuden investointeja ohjaa paitsi välttämättömyys, myös asiakasyritysten tavoitteet hiilijalanjälkensä pienentämisessä.  Hyvä esimerkki tästä on vaikkapa Renaultin tekemä sopimus Terrafamen kanssa akkumateriaalien toimituksesta.  Sopimuksen myötä hankittavien akkumateriaalien hiilijalanjälki pienenee 60%, ja edistää näin autovalmistajaa saavuttamaan 30% päästövähennystavoitteet omassa tuotannossaan 2030 mennessä.  SSAB:n arvion mukaan hiilidioksidivapaan teräksen valmistus on 20 - 30% kalliimpaa kuin perinteisellä menetelmällä.  Ero on huomattava, jos kilpaillaan perinteisen valmistuksen kanssa.  Toisaalta ero vaikuttaa kohtuulliselta, kun huomioidaan teräksen viimeaikaiset rajut maailmanmarkkinahintojen vaihtelut ja hintojen kaksin- tai kolminkertaistumisen vuoden sisällä. 

Suomelle ja Suomen teollisuudelle siirtymä puhtaaseen energiaan ja sähköistymiseen on valtava mahdollisuus.  Edullisen maatuulivoiman riittävyys on taattu.  Vahva kantaverkko ja yhteydet pohjoismaiseen energiajärjestelmään varmistavat vakauden. Teknologiaosaaminen ja tuotannon edistyksellisyys ovat kilpailukykymme perusta.  Asiakkainamme ovat eurooppalainen teollisuus ja kuluttajat, jotka ovat valmiita maksamaan preemion hiilijalanjäljen pienenemisestä.  Meillä on jo nyt erittäin vahva sähkötekninen puhtaan energian teollisuus nopeasti kasvavalla markkinalla.

Yhteiskunnan ja teollisuuden sähköistyminen on kilpajuoksu, jota meillä ei ole varaa hävitä.  Tässä kehityksessä meidän kannattaa olla eturintamassa, koska puhdas sähköinen järjestelmä on yhteiskunnallinen vahvuus ja kilpailukykyisen teollisuuden perusta. Etumatka markkinoilla on arvokas kilpailuetu, vuoden tai kahden etumatka maailmanmarkkinoilla jo niin valtava etu, että sen kiinni kurominen on kallista - tai lähes mahdotonta. Globaalissa teknologisessa kilpajuoksussa meidän tulee olla edelläkävijöitä yhteisenä tavoitteenamme puhdas, joustava ja luotettava energiajärjestelmä, jonka kivijalka on sähkö.

Matti Vaattovaara

Toimitusjohtaja

Hitachi Energy